maanantai, 20. lokakuu 2008

Ei otsikkoa

On hyvä tietää, että jonain päivänä olet kuollut. Jonain hetkenä sinua ei enää ole. Ei ole enää kasvoja - ei käsiä - ei ääniä - ei edes tyhjyyttä. Ei muistojen muistoa - ei kaipuuta - ei pimeää valoa - ei niitä jotka olivat vierelläsi - ne ovat kadonneet - kadonneet niin etteivät koskaan palaa, ei edes silloin, kun universumi on hitaasti nääntynyt olemattomiin, eihän sitä ollutkaan - on hyvä tietää - on vain sanoja mutta ei korvia jotka ne kuulisivat, siksi vaikka olet kuin hylätty mätä omena, voit elää eräänä päivänä - tänään, jolloin vielä kaikki on palaava mieleen, se tietty hautajaispäivä, jolloin enkelit lensivät kappelista, mutta mikään ei tullut helpommaksi ymmärtää, voit vain elää tätä hetkeä - ihmisenä ja kuolet vapaaehtoisena - elämästä ja antaudut rakkaudelle, tämä on unen salaisuus. Uni ja Kuolema kuin veljekset, siksi mitä enemmän ajattelet kuolemaa sanot; oi yö rakas, oi poikani, tyttäreni yö. rakas unessa voit kunnioittaa itseäsi, unta on elämäsi, aamunnoususta illan hämärään ja yön tummaan pimeyteen kaikki on unta, ei ollut hetken kuin minä Sinussa

lauantai, 18. lokakuu 2008

Anagoginen akti

Siinä se seisoi,

saatana,

nojaten kapakan nurkkapieleen,

ja

odottaen.

Näinhän minä sen jo kaukaa,

niin tutuksi olivat nuo perkeleen

kasvot käyneet,

nuo hymyt joihin olin

niin

tuhannet kerrat luottanut.

Kävelin suoraan häntä kohti

ja

kun

hän

kysyi, lähtisinkö parille,

totesin sen tekevän mielelläni.

Sitä mitä tuo perkele ei nähnyt,

oli, että syvä kaivo oli jo avattu

ja,

sieltä ammensin voimaa,

ja,

 se tulisi olemaan hänen lopullinen loppunsa,

siellä kuolema kohtaisi omat kasvonsa,

 kuoleman ja kuolemalla siellä kuolisi.

Näin lunastin oikeuteni omaan olemassaoloon,

ajatuksilla,

sittenkin ajatuksilla oli tuo,

saatana,

lopulta nujerrettavissa,

tuntui melkein liian yksinkertaiselta tajuta,

että,

se oli totta.

Huusin siis herran apua viime hetkellä

ja

oikealla hetkellä

ja niin

paha hukkui,

anago - kohotan rakkaudessa,

maljani sinulle,

ja

itselleni.

Eikö ollutkin ikävää etten ollut tavattavissa siellä,

missä luulit minun olevan,

petos sai ansaitsemansa lopun.

En enää ole koskaan siellä missä luulet,

seison vieressä,

ja

niin lyöntisi ja ivasi kohtaa vain tyhjyyden.

 

 

 

 

torstai, 16. lokakuu 2008

Tiedoitus kaatuneille järjestettävästä ryhmästä

vihdoinkin,

vanha raja,

valtava on sotasaalis,

satoja tykkejä, satoja tankkeja,

hevosia tuhansittain,

kamaa roinaa tavaraa

tonneittain.

ruumiista viis,

vihollinen on perinpohjin lyöty,

valheet sen suusta syöty.

Kauttaaltaan,

kauttaaltaan,

on vanha raja saavutettu, Karjala on vapaa,

ihmiset aatelkaa,

se on osa Suomea,

ja,

liitetty nyt valtakuntaan,

sen erottamattomaksi osaksi,

siis alkakoon nyt,

koulutuskurssit nuo,

surmansa saaneille kaatuneille,

kas,

kuinka viettää iäisyys loputon,

tuhkana ja multana maatua,

se on pitkä aika,

ja,

helposti voi paniikkihäiriö tai kammo tuon paikan ahtaan iskeä mieleen,

ei tässä tulöe nyt muuta kieleen,

mutta,

miten se onnellista on,

kuten tiedetään - kuolema tuo,

usein jättää tyhjyyden ja yksinäisyyden tunteen,

ja

epäonnistumisen,

miksi minä,

kysyt,

syyllisyys kalvaa,

ja,

häpeä kamala,

siis  apua nyt tarvitaan,

kriisryhmää,

se juuri onnea on,

debriefing,

homogeenisyys yhteinen on kaatuneille ominaisuus,

siis vertaistukiryhmä vois olla verraton

tai

kuntoutusryhmä,

mis vetäjänä

vaik- voi olla jonkun kansallisen seuran sankari verraton,

jos, ja,

tietenkin aikaa hänell vaan lie.

Mielestäni kyllä rentoutusryhmät saa unohtaa,

vai - miten on mielteit sulla.

Mut muistakaa se on osa suomea mink nuo kalmat,

takaisin riisti,

mink moskova väkivallalla meiltä riisti,

eläköön voimainponnistus tuo,

ja,

onnea kuntoutukseen - mi rahat RAY varmaan kato suo,

ja niin vielä...

osallistujille täyshoito ja maksuttomia ne myös ovat,

matkakuluja lukuunottamatta,

tää tiedoitus on tärkeä

ja siinähän ei juuri olekaan muuta kuin järkeä...

 

 

 

 

keskiviikko, 15. lokakuu 2008

Kuntavaalien kunniaksi ja äänestyksen helpottamiseksi

nyt alkaa uusi sarja yhteiskunnan tukipylväiden siis kato,

noiden ylväiden toiminnasta,

mistäs säkin osan maksat.

Tarinat on tosia nää, niistä valalle voi laitta sormet tai pään.

joten seuratkaa tarkkana kuin porkkana - terveysalan totuus julkituodaan,

esiin seinälle naulataan - ei siinä paljon lauleya näin kuntavaalien aikana.

keskiviikko, 15. lokakuu 2008

kriisiterapia

auto häärää,

kotiin työtekijöiden tavaroita kärrää,

on näet muuttopuuhissa ahkerat työntekijät pyyteettömät,

rahaa saa raylta,

jotta toimittaa voi työntekijät kapakasta kapakkaan ja

kotiin lämpimään,

luuri kiinni vaan,

toimtus tää on tärkeää,

asiakkaista viis,

kunhan taksitkuljetuksen saan pliis,

näin häärii tukipylväs yhteiskunnan,

myös varoilla sen hommat hoitaa,

ainoa vain joka kärsii,

on asiakasparka, jolla mieltä järsii,

ei vastaa puhelin, on auto luuluvuusalueen ulkopuolella tai

koulutuksessa tuon mestarin,

jok`samat asiat sataan kertaan sönkkää,

ei voi mitään ei ole muuta tönkkää.

Tähän menee yhteiskunnan  manit,

asiat ylhäällä sovitaan - kriisipotilas apua jää odottamaan.