Hei potilas,
kato mä oon sun objektis,
hyvä ja varma,
kato sulla on suhteessa tässä,
hyvä rakentaa,
merkityssuhteita kohentaa.

Mä sut aidosti otan,
kuten huomaat,
eiks joo,
ja,
intgriteetin edustajana,
koskemattomuuttas kunnioitan,
eli tajuuts kääpä -
eli voit olla oma itses,
niinku mä.

Sä oot kato sairas vailla realiteetteja,
mä niitä sulle edustan,
oon kato vitun terve ja karttani on tarkka,
se edustaa kato sunkin maailmaa,
mä olen subjektiobjeti verraton,
autenttinen ja aukoton.

Tajuutsä mieleisairas hölmö et - me rooleissa ollaan,
sä sairas,
mä terve- mikä lie,
auttaja oon,
viisas ja kenties nero,
sun läkehoidosta huolehdin,
ravinnosta ja pesusta,
ja hygieniasta,
liikunnasta ja erityistoimminasta tästä,
kehollisesta,
kylvetän- kampaan - distanssia säätelen,
valtaa käytän,
mitää muuta tajuu en,
mut situaatioos vaikutan.

Mä nää edustan kehitysvaihehistorian,
kehityksen tään psyykkisen,
korkeinta astetta ja haluun six vastetta.

Oivalluksen sulle anna,
sukupuoli identitteettistäs huolta kannan,
vaik`en usko
merkityssuhdekokemukset nää ei sulla aktiiviseksi jää,
six heität vaan nappii huuleen,
ja lähet kelaan,
avohoitoon relaan,
en tosin tiedä mihin,
mut väliiks sillä,
töitä on mulla,
täällä ja paskaaks välitän miss koisaat talvisäällä.

Aijaha ja joo, no täytyy sit lähtee litoo,
mut selväks tuli asia tää,
lähestymistapa hermeneuttinen,
ihmistä sä tarkastelet,
koknaisuutta hahmottelet,
mut voit sä mulkku,
aloittaa työn ton arvokkaan,
ja peilistä katsoo omaa bollaas,
mi kirjaviisaudella on täytetty,
mut vuorovaikutuksella ei oo käytetty.

Mut kuule ala lukee,
vaik,
maisteriks,
tai hoitotiedettä tätä,
ettet kuumemittarii väärinpäin perseeseen mätä.

Et hyvästi nyt vaan ja onnea,
laatutyöhön,
paskapalkalla ja ilman resursseja,
kunhan muistat vaan kokoomusta tai mitä lie, kenties seivästä änestää,
ne kun lupaa,
sata ja yx asiaa gutaa,
ne sen tosin pettää,
mut äänes saa,
ja,
taas sua kusettaa.