Näin unen johon uskoakseni,
liittyi taikauskoa.

Luku oli 13,
se pääosaa näytteli.

Siis,
aamulla,
kun heräsin,
aloin välittömästi etsiä paperia, jole raapustaa,
kaikkien töllisteltäväksi ilmoittaa,
julkisesti unen tuon.

En välitänyt mä siitä,
aatelaanko mua sekavaksi,
tai,
oudoksi olennoksi,
joka pitää kiinni unistaan,
ja symbooleista niistä,
joita niissä esiintyy,
ja ,
kaikenlisäksi hellii nitä vielä kuin lasta,
noita arkaaisia asioita,
joista skeptitkot ovat montaa mieltä,
yleensä vain yhtä,
tehden itsensä tyhmäksi,
ja kyvyttömäksi ajattelemaan,
muuten kuin tieteen harjoittamalla tavalla.

Liittyikö unen tuon,
reprensaatiot,
puhtaasti kokemuksen,
edellisen päivän tapahtumiin,
vai,
oliko tarkoitus joku muu,
kaukainen,
takaa vuosituhansien,
tullut tervehtimään,
viisautta antamaan ja ymmärrystä,
jota totta tosiaan,
joskus kyllä tarvitaan.

Unessa istuin hotellin pöydässä numero 13,
avain oli mulla kädessä numero 13,
siitä satoin päätellä,
asuin siis huoneessa 13.

Huoneesen tuohon,
heti ku sinne saavuin,
alkoi virrata naisia,
ja,
lopulta heitä oli kolmetoista,
kaikki eri kansallisuuksia.

Voisinko jo ny puhua,
arkkityyppisestä unesta,
vaikka siinä ei ollutkaan,
ainakaan heti viisasta miestä tuota,
ei avainta kultaista,
ei sormusta, ei kaivoa, soturia, metsästäjää...

Aaatteli silloin,
på svenska luonnollisesti,
nyt täyttyvät ehdot,
toivottavasti poissa pysyvät kuolleiden lehdot.

Kysymys ei ollut siis vain mielikuvista,
uneen tuohon latautui syvää emootiota kummaa,
se oli siis,
ja,
olikin psyykkisesti voimakas,
sen täytyi olla dynaaminen,
siks sähköinen olo oli mulla,
ja todistaahan kirjoituskin tää,
et voimaa oli tuossa unessa, jossa esiintyi huvudrollenissa numero 13.

Oli ase myös kultainen,
revolveri pöydällä huoneeen sen,
siinä kolmetoista oli luotia,
mut,
kaksitoista vain kultaista yksi oli tehty kivestä harmaasta.

Unessa myös pelehdin,
ja,
makasin nuo kolmetoista naista,
jotk kaikki olikin tullut eri maista,
siis pääni melkein halkesi,
voihkinaan tuohon,
jota lausuttiin monin eri kielin,
ÅÅH ja AAH Åoih, iih, more, ich bin so aaah ja jag trur att jag blir galen,,,

Sitten tapahtui jotain merkillistä peniksestäni purkautui,
vain kolmetoista puhallusta
se kultapölyäpuhalteli,
ilmaan päästeli,
niin, että,
silmiä kirveli.

Sitten aivastin kolmetoista kertaa,
ja, nikottelin kertaa kaksitoista,
siis mihin katosi hikka yksi,
mutunut luku oli vähemmäksi,
pistoolkin oli muutunut käärmeeksi suureksi,
itse myös muutoksen olin kokenut,
olin muuttunut aatamista eevaksi,
naiseksi kaikkei kauneimmaksi,

Heräsin.

Ihmettelen tovin,
kovin olin tosin väsynyt,
mistä mahtoi uni mulle tää,
päähäni temmeltää,
piilotajunta oli siis taas,
syössyt esiin animuksen ja animan,

Uskoin, että luku kplmetoista rahaa vielä merkitsee,
en tiedä miksi,
siksi en selittämään sitä ala,
ja toisaalta pakotti mut uskomaan,
ja,
hyväksymään,
osuudeksi olemukseni,
äidin sekä isän,
oonhan lapsi sekä miehen, että naisen.

Lähden tästä kahvia keitämään ja unet,
milestä tietoitsesti pois heitämään,
ja ai iin,
lotto täytyy varmaan viedä,
eihän sitä koskaan tiedä.