on opistotason koulutus,
kertaa kaks,
on kolme,
eiku neljä,
vittu mikx kaikki menee vaan huonommakx.
Hei,
mä uudelleen meen koulutukceen,
musta tulee kai maisteris tai joku sellainen hienox noomi,
mikä lie koulutucfetizzi tai hortonomix, no jokatapuksessa,
tietoyhteiskunnan tukipylväs ja siitä olen ylväs.
Olen näetsä uuden talouden vitun airut,
olen vasta viiskytkuus,
ah ihanaa on tää nuoruus,
onkx skordarit taskussa,
jos sais knullata skutsissa,
olla piilossa mutsilta.
Kaikki, sanon - vaan opintielle,
sitten kyllä jaksetaan,
työssä painaa pitkääää päiväää jaksetaan, kyymmentuntista vähintään - tautotta tehdä saa,
ei siellä nukkua saa, ei meluta saa,
työtä vaan tehdään,
huonolla palkalla,
käyttöarvo turvana,
vaihtoarvo vaarana.
Hei hulinaa - eläkeläiset nää,
ei eläkettä nää,
no mitäs siitä se siitä,
sairasta on porukka tää,
mi tässä maassa sorvaa,
päätöksiä joil ei oo korvaa - ei vittu päätä - ei häntää.
Et niinku ollaan vapaaehtosii - se,
se ottaa bollaan - siis kaaliin,
jos ei heti mene maaliin,
kun työtä painetaan ja huomataan,
vaihtoarvoton työni tää on kelvoton,
vaik stuidu oon ja koulutus pitkä - lähes ja joo,
niin onkii yli kuus vuotta oon saanu kirjoja tonkii.
Ei onnistu järjestelmä tää,
miss vapautta ei näätsä nää,
viedään tietsä - innovatziooni,
jäljelle jää vaan exxistentiaali tää,
anksiooni mi leviää, siis...
...ei työssä oo intoa,
vapaalla väsyttää Untoa, tietsä loppuu fyffet,
nappendaalit, fyrkenforssit ja mitä sit,
no sitä,
et ku rahat loppuu,
Unton kaalia jo madot syö.
Nääx, Unto, kirveen nappaa nurkasta,
syytteen saa umgebrahtista,
tuosta perhesurmasta.
Paukkulangasta virittää,
hirttoköyden - nääätsä Untomme tää ja vielä kaiken kukkuraksi,
koukun laittaa kattoon asti,
alle jakkaran - tietsä,
siihen astuu unto ja kohta putooo kunto.
Unto - ihme jäbä, koukun vielä kauniin maalatun - punaisen kuin veri,
kattoon kiertää,
vittu kyllä Untoa hiertää.
Juo loppuun Unto sahdin,
sitten aloittaa - tietsä - tajuutsä - tsennaatsä - onkx sul bollaa tsennata,
joku tai kumpi - hedrix tai morrison saa alkutahdin soittaa,
kuolema, kun koittaa requiem.
Tietsä - praattaa vielä unto,
saatana - nyt mulle kiitti tosissaan riitti,
hyvästi jää mätäpallo tää ja mitä?
-huutaa vielä täyteen kurkkuun:
Eläköön suomi,
älä sitä ruomi,
eläkeläiset tappaa omaisiaan,
kun ei jaksa hoitaa enää satavuotiaskaan - tietsä joo ja vitun hyvästit vaan.
Mikä nyt siten neuvoksi,
varmaan pitää perustaa viiden Roopen ryhmä tää,
mi miljoonilla temmeltää,
ja viisauksia latelee,
hommat kotiin hoitelee.
Paradoksista kuullut on,
varmaan älyniekat nuo,
vaan,
kun puuttuu älli,
hukkaan valuu koko mälli,
viisaus se karttaa ja pakenee,
rahan luota loittonee.
Kommentit