Tämä tie,
tuo talo tuossa,
jonka huoneissa on häpeäntahrat seinillä,
on jaettu ja annettu rahasta,
rakkauta kannettu.

Huorat ja huoripukit,
limaisia elimiään lioitelleet,
märät huulet tavoitelleet huulia,
sukuelimet lutkuttaneet toisiaan,
maiskahdellen ja lätisten,
liha hinkannut lihaa vasten.

Tässä talossa,
tuossa huoneessa,
on leikitty aikuisten keikkejä.

Lyöntejä - sitomista,
silpomista,
onko se ollut rakkauden kieltä.

Saastaisia sanoja,
kumeja,
valheellisia orgasmeja,
pikaisia panoja,
vihaisia miehia,
löysiä letkuja,
juopporetkuja.

Noissa huoneissa,
punaisilla samettiseinillä,
on vaaleita kukkasia,
värillisiä kuvia,
spraymaaleilla tehtyjä tageja,
graffitteja,
jotka luovat tuhon tunnelmaa tähän kuolevaan taloon,
joka oli kuollut jo syntyessän tähän paikkaan,
tähän maahan muuten niin jaloon.

Tuossa talossa noissa huoneissa,
vaaleanpunaiset koit,
lentävät huoneesta toiseen,
siinä on niiden koti ja elämä,
noissa hajuissa ja talossa luhistuvassa.