Pankin tiskiin nojasin,
pankinjohtajalta tivasin.

Jäbä hei, kerro mulle pankinjohtajavastin hei,
mitä on näätsä toi raha - tietsä.

No kuule pöljä ja heinähattu,
rutiköyhä nihilisti, alkoholisti ja rääpäle kurja.

Katsos nyt,
rahan avulla sä - pöljä - voit,
mahdollisuudet hankkii - jäbä hei siis,
voit myös varstoida optios,
ja,
mikä tärkeetä kai on,
tulevaisuudessa voit käyttää,
ja,
muille pitkää nenää näyttää,
jaa mut tapauksessa sun,
kuinka voi siihen tota nykeröä käyttää,
käytä kieltä,
siin olis sun tapauksessa enemmän mieltä.

Aijaa mut kuule pidä sinä vaan kieles kuris,
väri sen on paskanruskee,
mämmiikö liet syöny,
vai pyllyä toisten nuollut.

Mites niinku ku rahaa on määrätty summa määräämätön,
eiks oo aika kumma.

Voihan sua dorkaa,
kyllä oot parkaa,
usko sä vaan rahaan,
se sut paljolta säästää,
toisten armoilta päästää - ja vielä varsinkin,
ihmisten epärehellisten,
mi rahojas vaanii,
siks säästä ja älä mitään osta,
siitä tulee tunnustus,
oman itsensä ylpeys.

Mut miten on pankijohtaja paska,
kun toi rahan lupaus onkin asia arka,
ja vielä,
valhetta pettävää.

Mut pidä kato vaan uskos,
aamenta päälle ja siunausta vaan,
iltarukoustakin varmaan sä tilikirjalta tivaat,
ja muita sitten ivaat.