Pääsispäs tästä kerran,
elämään lailla herran.

Näin tuumi nuorimies,
joka pankkiin riens.

Siis tiskillä pankin,
käytiin seuravanlainen keskustelu.

Säästä ja tee työtä,
ota eläkevakuutus uus,
ja työtä painat 120 tuntii viikossa,
tai enemmän,
kato senjälkeen,
kun täytät sä neljäkymment vuotta,
annat toisten raataa ja pelaat golffii,
et murehdi sä suotta.

Eläkkeellä on kato mukavaa,
ei oo huolenhäivää,
ihminen vanhetessa kohenee,
paranee kuin viini.

Siis meinnatsä etten etikaks muutu mä,
ja,
kuinkahan on oonko hengissä vielä,
työkuurin jälkeen tuon,
eihän siihen pysty,
kuin heinäseiväs ylväs.

Pitkäs päiväs,
menee terveys ja näkö,
myös ulkonäkö kärsii,
naama ryppyjä täynnä kuin elefantin perse,
siis,
kuka huolii semmosesta häh.

Niin no,
mut kato lääketiede tää ain kehittyny on,
ja nuoruusihmepillerin,
ne varmaan keksii,
ja keksinytkin on,
miten muuten vois puhu heinäseiväs tuo,
mihin viittasit,
vai leikkiäkö laskit.

Taidatte nyt kusettaa,
kvarttaalitahtia lasettaa,
ja tietsä - narttu maalattu,
kuin huoran perse,
tänne tulo tais olla erhe,
syyhän moiseen ei oo toki sun,
mut nyt mä lähden ja rahani tyynyn alle kätken.

Ota mut mukaan,
elämän kato varmaan,
tarttisin minäkin tilalle,
tän harmaan.

No lähe messiin vaan - nii pannaan haisemaan,
rahat syödään ja juodaan,
ei jää  kato perintöö,
yhdessä näin astutaan oikeaan elämään,
ja,
sitten kun loppuu tie,
taivaaseen mennään niin,
että surahtaa,
saa jäädä murheet maiset,
heinäseipäät ja naiset.

Jeps -oi ku ihanaa.