Hei kuule - tietsä mitä,
mä oon löytänäx duunii,
aattele en oo muuta pyytäny,
ja,
nyt, löytyi paikka sopiva.

Työtä tosin joudun tekemään palkatta,
mut saan mä palvella muita,
ja palkkiox saan otta kaapista keksin tai joskus kakx,
se nykyän kuulemma on käynyt harvemmax.

Mut mikä lie mulle tärkeintä,
saan pelastuksen taivaassa,
sen lupas laitoksen johtaja,
jol koulutus on mahtava.

Sillä - kato - pyyhkimällä pois halut itsekkäät,
ja turhat haaveet,
pyyteet nuo toisten ihmisten omahyväisten,
saan mä vapauden,
vaik`välillä tuntuu musta,
et työpaikan vein toisilta,
jotk lukeneet on ja pitkän tien kulkeneet,
opista toiseen,
mut ex tää vaan todista,
mä luonnonlahjakkuus oon monista,
harvoista.

Sanon sulle mut kutsuttu on duuniin tähän,
six kutsumustyötä teen,
myös - sanon - ylitöitä painan,
en hae omaa vapautta,
jota narsistinen asema mulle tää,
jonkin verran antaa ja tuo,
ja lisäpalkkioks ylityön saan otta suklaanapin tuon ihanan ja makean.

Kasvoin mä jo lapsena auttamisalalle,
juoppoa isää hoidin, mielisairasta äitiä vahdin,
joka määräsi perheen tahdin, mummia ja vaaria sekä pikkuveljeä,
perään katsoin,
etteivät hyppää nuo kaivoon kimpassa,
kun olivat ne kaikki niin impassa,
nääs mutsi pisti ne nukkumaan,
laittoi rättiin vähän eetterii ja sit ne nukku ku pienet porsaat,
katsellen tähtiteatterii.

Katsos mua tarvitaan täällä maassa köyhässä,
miss ei oo varaa palkata,
ammattitaitoist työvoimaa,
vaan mieluummin maksetaan  rahaa sossust tai pistetään luukulle kerjäämään,
et elämä meneee kyllä melko muusix.

Tietysti selittelemään joudun mix teen mä työtä ja kiristän vain omaa vyötä,
mut raha ei liene tärkeintä,
sen sanoi rikas pomo tuo myös,
ja puhe oli rautaa,
vaikka muistuttikin nautaa.

Mielelläni suon palkat suuret virkamiehille suurille ja etenkin,
noille herroille kansliapäälliköille,
ne kato, kun hyvän työn tekee ja rahat muilta pesee.

Siis kuin jumalaan mä luotan valtioon ja kuntaan,,
sekä yhdityksiin jaloihin,
mille tuo RAY rahaa jakaa,
tosin kilpailua vääristää,
mut ei hätää mummot pelaa näitä,
hyvän tahdon pelejä,
vaik pahaa tekee heillä,
ei kuulu voittoa ei,
mut silti pelaa varmaan,
sillä sossusta saa armaan,
lisää pelirahaa,
itsellensä voita ja makkaraa,
peliaikaa ihanaa.