Tynnyristä kuuluu viesti lapsuuden,
mä elin,
kulttia ilman armoa ja unta,
vaan tarmoa oli tehdä työtä isien.

Tynnyristä kuuluu viesti lapsuuden,
paljon velkaa jäin,
rakkautta sain,
lyöntejä,
kuria,
vitsaa,
ei tuullut musta surijaa.

Tynnyristä kuluu viesti lapsuuden,
teitä kiitän oi vanhempani, että sain sen,
tynnyrin missä asua lapsuuden.

Tynnyristä kuuluu viesti lapsuuden,
tynnyriin jäin uneksimaan,
jumalan, jos näkisin,
rahaksi sen muuttaisin.

Tynnyristä kuuluu viesti lapsuuden,
tynnyriin jäi elämä sen,
ei auttaa voi ees lastaan,
kun tynnyriin jäi mieli mielettömän lapsuuden.

Lyökää kansi kiinni,
tappea ei sentään,
että jotain nään,
tynnyristä kuuluu viesti lapsuuden.